Nuori tyttö tai poika kuuntele!

Kuvapostaus matkasta Leville ja ensimmäistä kertaa elämässäni laskettelemaan!


Matkakuva kentältä, nams - katkarapuvoileipä! Hiihtolomaviikolla oli myös paljon esiintyjiä Hullu Poro Areenalla, jonne ei sitten ikinä jaksettukaan lähteä. :P

Meidän ihana huone, joka oli koko reissun tosi sotkussa. :D



Sain kolmen päivän kurssin lumilautailun alkeisiin. Viimeisenä päivänä se menikin jo ihan hyvin - pääsin alas kaatumatta. Hissilippua en tosin edes ostanut viimeiseksi päiväksi (mäessä olin silloin joku max. 2h), harjoittelin rinteen alaosassa olevalla nyppylällä.

Eturinne.

Lämpimin keli taisi olla jotain -13 astetta ja kylmin oli varmaan saapumisiltana; -28 astetta. Silloin sunnuntaina kun saavuttiin Leville, taksikuski sanoi aamulla olleen paria astetta vajaa -40 astetta! Yleensä keskipäivän aikaan kun lähdettiin rinteeseen (tai vähän aikaisemminkin), oli pakkasta about 20 astetta.





Ja tosiaan kotona olikin sitten tyhjä koti odottamassa yhtä tyhjän jääkaapin kera. :D Onneksi löysin spagettia sekä kalapuikkoja, joita sitten aloin valmistamaan..

Ps. Mähän lupasin yrittää parhaani, voisin sanoa onnistuneeni paremmin kuin hyvin! Pitäisi päästä harjoittelemaan lisää, niin sitten voisi päästä kunnolla laskettelun makuun.

On otettu pataan ja myöskin hakattu,
kiusannu koulussa ja ollu koulukiusattu,
olin kateellinen nille ketkä saivat kaiken valmiina,
kun mä kavsoin pojasta mieheks vailla roolimallia,
nuori täynnä angstia, maailmalle vihastunut,
koska äiti kittas suruun ja isä kuoli yksin pois,
mä olin varmaan yksitoist,
kun mä rukoilin apua etten yksin ois,
jumala voisitko lähettää mulle avuks yhen enkelin,
mut yksin kävin läpi helvetin.

Enhän minä siihen millään pysty,
näinkai sä ajattelet,
TEE SE!
anna toisten vaikuttaa elämääsi,
koska itsellesi valehtelet,
TEE SE!
puhdista mieli ja tyhjennä pää,
hengitä rauhas nii tyhjentyy nää
taas huippaa ajattelee kaikki kaaottist
mut me ollaan avaintekijöit se on vielä mahollist

Nuori tyttö tai poika kuuntele,
älä välitä niistä ne vaan huutelee,
kävele pois ja käännä kylmänä selän,
koska ne vaan pelkää tai eivät ymmärrä elää,
kasvoivat katkeriksi ilman ilman estoja,
mies vihaa homoja mut rakastaa lesboja,
silti niin moni tyttö rakastuu luuseriin,
ja päätyy laittaa mustelmien päälle puuterii,
kun mies rakastaa autoo, enemmän kuin vaimoo,
tyttö salaa toivoo olevansa ainoo,
tässä maassa on itsetunto ongelma,
siks Sedu Koskisel on viiskytä onnelaa,
Suomessa on toiseks eniten itsemurhia,
koska me koemme olevamme niin turhia,
tuoppi kerrallaan nää hommat etenee,
karaoke baarissa viimisiään vetelee.

Solonen f. Asa - Teesse

If I ever start to think straight.

Hello!
Mun pitäis olla pakkaamassa. Nimittäin me ollaan lähdössä huomenna Leville! Jee! En oo ikinä lasketellut (true!) joten vähän jänskättää. En mä lentämistä pelkää, eikä mua silleen muuten jännitä. Mut luulen, että oon aika huono laskettelee. Oon huono tollaisissa asioissa.. Sen sijaan oon hyvä kattoo Greyn Anatomiaa. Loistava sarja! Tykkään tosi kovasti. Ja sitä oonki tässä lähipäivinä aika paljon katsellut, kun ulkonakin on niin kylmä, ettei tee mieli edes käväistä ulkona! Hih! Yritän ottaa reissusta kuvia, en vaan ole vielä päättänyt, että otanko oman kamerani mukaan. Se on aina oma asiansa raahata sitä mukana ja huolehtia siitä - jostain syystä mulla on aina kauhea pelko kamerani puolesta joka paikassa. Ehkä se johtuu siitä, että se on tosi mukava ja mahtava kamera. Lisäksi myin vanhan kamerani sekä skootterini, jotta sain rahat tähän kameraan. Harmittaisi VALTAVASTI jos se jostain syystä hajoaisi. ;__;


No enivei, mä lupaan yrittää jollain tavalla jotain kuvia saada reissusta (lupaan siis lähinnä itselleni, jotta tuohon päivitettyyn valokuva-albumiini on jotain lisättävää :)) sekä yrittää oikeasti lasketella, tai siis perehtyä ja opiskella. Eihän sitä koskaan tiedä, josko siitä vaikka innostuisi! Lähden siis avoimin mielin matkaan.



Okei. Koska oon ollut ihan liikaa sisällä, mulla on paljon kaikkia random kuvia. On ollut aikaa kuvata kaikenlaista turhaa, joskus tulossa suuri läjä _omia_kuvia_ - jep. Välillä on tylsää. Olisi toki paljon kivempaa kuvata jotakuta toista, kun sitten pääsisi oikeasti kuvaamaan, toi on ihan huijausta ottaa itsestään kuvia. Ei se ole niin hauskaa! Harmi vaan, ettei tästä lähistöltä löydy ketään kaveria, joka olisi innokas poseeraamaan kameralleni.. :(

Ja niin, oon palkinnut itseäni (ei, en tiedä mistä!) ostamalla itselleni jotain mukavia asioita. Eli, kun käytiin ystävänpäivänä Kampissa, ostin Cybershopista laukkuuni kaverin nimeltä Reino. Ostin samaisesta kaupasta myös lävistyskoru roinaa. Lisäksi löysin Spirit Storesta puuhelmet, jotka oli pakko saada! Ja jostain syystä innostuin ostamaan Paramoren "Riot!" levyn. :)




No sir, well I don't wanna be the blame, not anymore.
It's your turn, so take a seat we're settling the final score.
And why do you lie to her, so much?

I can't decide
You have made it harder just to go on
And why, all the possibilities well I was wrong

That's what you get when you let your heart win, whoa.
That's what you get when you let your heart win, whoa.
I drowned out all my sense with the sound of its beating.
And that's what you get when you let your heart win, whoa.

I wonder, how am I supposed to feel when you're not here.
'Cause I burned every bridge I ever built when you were here.
I still try holding onto silly things, I never learn.
Oh why, all the possibilities I'm sure you've heard.

Paramore - That's what you get

I'd like to make myself believe

Käytiin muuten katsomassa se uusi Sherlok Holmes. Oih, rakkaus! < 3 Tykkäsin tositositosi kovasti tästä, se oli melkeinpä täydellisyyttä hipova elokuva. Niinkuin kokonaisuutena. Musiikki oli loistavaa, näytteljät olivat mahtavia (Holmes = Robert Downey Jr., Watson = Jude Law), juoni oli mielenkiintoinen! Erityisesti tykkäsin tästä, että jotkut nopeat kohtaukset (=tappelukohtaukset) oli ensin näytetty hidastettuna ja selitettyinä, jonka jälkeen se näytettiin normaalinopeudella muutamassa sekunnissa. Ainoa mikä jäi vaivaamaan, oli että onko Watson mielestänne lihava lyhyt silmälasipäinen ukkeli Holmesin takana? Kyllä mielestäni, mutta tässä hänet oli esitetty Holmesin kanssa suunnilleen samanpituisena, laihana ja taistelutaitoisena.

Niin ja Taitajista en ole tainnut mainita sen koomin, elikä kävin semifinaaleissa kokeilemassa taitojani, ennakkotehtäviin meni jo hermot ja teki miele jättää palauttamatta ja menemättä semeihin. Kuitenkin jotain sain aikaiseksi ja semeihinkin sitten lähdettiin. Osa tehtävistä oli naurettavan helppoja (lisää sivulle googlemaps kartta (googlemapsin sivulta saa suoraan koodin)) ja osan kanssa en sitten oikein jaksanut edes pähkäillä, kun tiesin ettei ole mitään hajua. Kaikkia kuitenkin yritin.. Ja olin meidän koulun porukasta (4 henkeä) toiseksi paras, molempiin suuntiin taisi olla kymmeniä pisteitä :p Että se niistä taitajista sitten. :D

Samaan aiheeseen liittyvistä Sakuista vielä, näyttiksen ohjaaja oli sitä mieltä, että tahtoo minut tänäkin vuonna mukaan valokuvaamaan kisat, joten taitaa olla kulttuurikisojen matka edessä. :) Olisi kyllä tosi kiva päästä peesiin. Nämä kisat näyttäisivät olevan Seinäjoella.

Palkinnoksi muutama kuva viime vuoden Sakuista:





Tästä lähdenkin noutamaan postista mielenkiintoista pakettia. Hmm. Olen nimittäin saanut nähtävästi Pääesikunnasta Henkilöstöosastolta jotain postia, mietin vain, että miksi mulle on tullut jotain postia armeijasta :D

You would not believe your eyes
If ten million fireflies
Lit up the world as I fell asleep

'Cause they'd fill the open air
And leave teardrops everywhere
You'd think me rude
But I would just stand and stare

I'd like to make myself believe
That planet Earth turns slowly
It's hard to say that I'd rather stay
Awake when I'm asleep
'Cause everything is never as it seems

'Cause I'd get a thousand hugs
From ten thousand lightning bugs
As they tried to teach me how to dance

Owl City - Fireflies

Vai kuuluuko mun teeskennellä?

Hiukset. Mikä ihana-KAMALA asia. Välillä jokainen on tosi ylpeä hiuksistaan, välillä jokaista harmittaa se oma pehko, kun se ei näytä samalta kuin julkkisten. Ainakin omilla hiuksillani tuntuu olevan aivan oma tahto!! Kääntyvät mihin suuntaan haluavat, ihana sama taivuttiko niitä vai ei. Mutta nykyään kaikki on minulle astetta helpompaa, takut ratkaisivat ongelmani! Toki näidenkin kanssa tulee välillä kyllästymistä ja tunne, että ihan sama, leikkaan ne samantien pois. Tähän mennessa kyllä paras vaihtoehto minulle. :) Tykkään < 3



Noniin, elikä viimeisestä värjäyksestä on kulunut... Ihan kauhean kauan. Kuten huomata saattaa, juurikasvua on tajuttoman paljon! Ja kaiken lisäksi se näyttää ihan harmaalta - HERRANJUMALA HARMAALTA! Eli aika värjätä takut. Mä ostan yleensä aina varastoon värejä, eli jos käydään vaikka virossa, niin sieltä saa jotain värejä aika paljon halvemmalla kuin täältä, niin sitten nappaan sieltä useamman purkin mukaan ja sitten kun tahtoo alkaa värjätä, niin ei tarvitse siitä värin hankkimisesta stressata. Nytkin kaapista löytyy kolme väripakettia, joista yksi on shokkiväri, jota en juuri nyt kaipaa. Tähän asti olen aina värjännyt mahdollisimman kirkkaan punaisella värillä, viimeksi ostin sitten vaihteeksi vähän tummempaa väriä. Garnierin 100% color (556 - Mahogany). Aion käyttää vain yhden paketin, sillä tarkoitus olisi värjätä vain tuo juurikasvu pois, sitten joku toinen päivä hoidetaan itse takkuja parempaan väriin..


Ensin piti ottaa helmet pois. :p Noista varmaan puolet on kullan huoneessa yöpöydällä. :D Aina aamusin saa sängystä niitä keräillä. Mutta joo, mulla jäi silloin kun laitoin noi jatkot päähän, niin kaksi tollaista jättikokoista puuhelmeä päähän. Ei niitä enää sanut pois, kun noi latvat oli hirveän paksut! xD Nyt isiltä apua pummin ja se naksautti ne helmet rikki jollain pihdeillä. :) Haha! Kauheat ongelmat, varmaan ihan jokatytön ongelmat.. "Iskä eti jotkut pihdit millä saa noi helmet pois mun päästä!" :---------------d



Mut joo, mä hankin eka mun jo aikaisemmin sotkeman pyyhkeen kaapista ja jonku huonomman t-paidan ja sit mä rupesin värjäilee. Toi väri oli siitä aika huono, et se tarvi erillisen purkin mihin se sekoitetaan - ei mul oikein ole mitään tollasia purkkeja mis vois sekoitella värejä! :D Mut selvisin kuitenkin. Värjäsin tyven ja sit jäi vähän väriä nii laitoin kaikkein vaaleimman oransseihin takkuihin lisää väriä. Sit siivosin jälkeni ja istuin hetken koneella ja sit pesee takut puhtaaks. Näihin vaan aina jää vähän väriä ja se paljastuu vasta sit kun niiden latvoista tipahtelee muutamia tippoja jotka on ihan punaisia! Värjätyt hiukset tuoksuu ihanalta! < 3


Hiustenkuivaajaa sen verran kehiin, ettei punaista väriä tipu paidalle ja joka paikkaan. Ja varmuuden vuoksi nuttura, että loput tippuvat värit jää hiuksiin eikä lattialle ja paidalle. :p Sitten kun ovat tarpeeksi kuivuneet hiukset auki ja saavat kuivua loppuun. :) Ja tadaa, harmahtava juurikasvu on poissa! Uuh! < 3 Mut joku päivä pitää tökkiä irtokarvat kuriin ja sitten pitäis värjätä noita vaaleita takkuja sekä mustat niskatakut pitäis värjätä mustalla. Ne oon värjänny koko aikana vaan kahdesti - silloin kun niistä tuli mustat sekä sitten yhden kerran uusinta värjäys. :D Okei, ne on aika huonolla tolalla..


Negatiiviset tunteet on kai pakko piilottaa,
epävarmuutta ei saa näyttää, se voi vahingoittaa.
Musiikki soi niin kovaa,
että pakko ois huutaa.
Kaikki mitä tämän jälkeen sattuu, hävettää aamulla.

Voinko puhua suoraan?
Vai kuuluuko mun teeskennellä?
Sanoa, että on hauskaa,
vaikka kaikki menee päin persettä.

Ja jos ihan totta puhutaan,
en jaksais puhuu ollenkaan.
Mua etukäteen jo kaduttaa.
Miksi hänkin on täällä?

Lasken kymmeneen, ei auta,
jatkan tuhanteen.
Mä vannon vastuuni nimeen
ja sotken sen merkityksineen.

Irina - Miksi hänikn on täällä

But girl, tonight you look so pretty.

Heido!
Mä mietin tossa äsken miksi mä blogaan. Kaikki suositut blogit on jostain muodista ja niissä on ihmeellisiä vinkkejä miten jotkut tavalliset voivat olla glamour ja muodikkaita ja kauniita ja kaikkea. Mä blogaan vaan jostain mitä oon tehnyt, koska musta on mukavaa kirjoittaa. En kuitenkaan osaa kirjoittaa niin hyvin, että voisin kirjoittaa runoja, tai kertoa syvällisiä asioita, joita päässäni liikkuu. (vai liikkuuko niitä ylipäänsä, sillä en ole kauhean syvällinen ???) Mun mielestä blogaus voi ihan hyvin olla tekstiä jonkun tavallisesta elämästä ja siitä mitä on tehnyt, eikä välttämättä päivän asu (kertaa kolme, koska blogaan!) hienoja kuvia kengistäni (joita on miljoona ja jotka maksaa miljoonia, ja tietenkin ne on niitä merkkikenkiä!), vinkkejä hiusten laittoon. Kaikkia how-to oppaita kynsien lakkaamiseen, hiusten kihartamiseen yms. Mä en tapaa lakata kynsiäni. Mä en kiharra hiuksiani. Mulla on luonnolliset kynnet ja takut roikkuu päässä. Musta on kiva lukea postauksia, joissa on kuvia, eikä pelkkää tekstiä, mä pitkästyn. Varsinkin pitkistä teksteistä, ilman kuvia. Sen lisäksi mä tykkään valokuvata, joten tungen jokaiseen postaukseen mahdollisimman monta liittyvää kuvaa. Ja koska tykkään kuunnella musiikkia, jokainen poistaus pitää sisällään jonkin biisin.

Musta on muutenkin typerää kun on hirveästi muoti blogeja, joilla sitten on miljoona seuraajaa. Kaikilla samanlaiset tyylit, samantyylisiä hiuksia, kynsiä, kenkiä, takkeja, housuja. Joku bongaa jotain kivaa kaupasta, postaa siitä muotiblogiinsa ja kaikki seuraajat juoksevat kirkuen kauppaan ostamaan samanlaisia. Mä tykkään enemmän kierrellä kirppiksiä ja löytää sieltä jotain hauskaa, jotain mikä sopii_minulle_ ja josta pidän, jollaista ei ole kaikilla!


Blogilistallani on toki blogeja, joissa joka toinen postaus on how-to opas, joissa on joka päivän asusta miljoona samanlaista kuvaa, joiden kommentit pursuavat "Mäkin ostin tollaisen!" - kommenteista sekä blogeja joissa mietitään syvällisesti elämän tarkoitusta, jollei yleisesti niin ainakin omaa tarkoitusta. Mä oon vaan tavallinen tyttö, joka ei osaa opastaa muita, kun ei osaa itsekään selvitä kaikesta. Ja mä aion jatkaa tätä kirjoittamista, vaikkei kukaan tätä blogia lukisikaan. Hah.

Mutta asiaan, oon ollut nyt tosi luova ja vääntänyt päähäni kummallisia kampauksia. :D Tässä yhtenä päivänä oli tällainen mummonuttura, johon sitten ulos lähtiessäni liitin sellaisen kunnon mummohuivin. :D Ei toi pääse ihan oikeuksiinsa noissa kuvissa, kun se oli hirveän korkea, letti joka käänsin pääni päälle. :D Pitäisi tässä värjätä nämä, kun tuota juurikasvua rupeaa olemaan aika paljon :p Olen joo aika laiska sitä laittamaan useasti kuntoon, kun peseminen on niin raskasta näiden kanssa :D Muutenkin pitäis ostaa uusi huovutusneula, kun vanhat ovat hajonneet, ja kyllä - mä tykkään aina välillä näille vähän huovutusneulaa näyttää. Vaikka moni sitä haukkuukin ja on sitä mieltä, että takut tippuu päästä jos sillä pistelee menemään, mutta minäpä sitä käytän, saan ainakin jotain ryhtiä näihin! Ekojen takkujen kanssa mulla alkoi kirjaimellisesti tippua takut päästä, mutta silloin en mitään huovutusneulaa käyttänyt, en tiennyt edes sellaisen olemassaolosta. Kun rupeaa olemaan kauheasti irtohiusta, niin sitten neulaa kehiin. :)


Täten seuraava postaukseni olkoon takuistani, jotka värjään. Taidan mennä tästä heti, tuli sellainen innostus värjätä nämä, nyt vihdoinkin! Sekä tietysti työstää tota suoraa juurikasvua. :)

A thousand miles seems pretty far
But they've got planes and trains and cars
I'd walk to you if I had no other way
Our friends would all make fun of us
and we'll just laugh along because we know
That none of them have felt this way
Delilah I can promise you
That by the time we get through
The world will never ever be the same
And you're to blame

Hey there Delilah
You be good and don't you miss me
Two more years and you'll be done with school
And I'll be making history like I do
You'll know it's all because of you
We can do whatever we want to
Hey there Delilah here's to you
This one's for you

Oh it's what you do to me
Oh it's what you do to me
Oh it's what you do to me
Oh it's what you do to me
What you do to me.

Baseballs - Hey There Delilah (ja kaikki muutkin versiot! <3)

Ps. Oltiin tänään kahdentunnin tanssiharkoissa ja oli kivaa! Tansittiin Fuskua, joka oli tarpeeksi helppo meille ja se olikin sitten eka tanssi joka sujui meiltä tosi kivasti ja silleen normaalinnäköisesti! Jes! Ehkä me osataan jotain tanssia sittenkin! Opekin jäi katselemaan meitä ja pahoitteli kun oli vaan jäätynyt tuijottamaan meitä :D Kun me vähän liioiteltiin kaikki pyörähdykset ja silleen. :D

Blue are the feelings that live inside me.

Kuinka moni oikeasti katselee jotain digikuvia, joita on koneen kätköissä kauheita määriä? Kuviahan voi ottaa mistä tahansa, kuinka monta tahansa, sillä kuvan ottaminen ei mitään maksa. Toisin kuin ennen, suuri osa huumasta joka tuli kuvia otettaessa oli se, kun jännitettiin montako kuvista oli onnistunut! Nykyisin mitään kuvista ei ole pakko kehittää, joten en menetä mitään, jos otan miljoona kuvaa yhdestä tilanteesta! Ennen jokainen otettu kuva meni kehitykseen ja niistä maksettiin - onnistui ne tai ei! Mutta kuinka moni katselee jotain valokuva-albumeita, joita voi selailla kynttilän valossa ja ilman tietokonetta? Minä ainakin mielelläni selailen valokuva-albumeita.


Tilaamani valokuvat saapuivat! Huisia! Mä nimittäin löysin jokin aika sitten mun ylähyllyllä olleen valokuva-albumin, joka oli ainoa albumi joka muuton jälkeen jäi minulle. Olin siihen joskus ala-aste ikäisenä aloitellut liimaamaan jotain random kuvia, joita kaverini kanssa otettiin ensimmäisellä kamerallani, jossa vielä silloin oli filmiä eikä mitään digi muotoisia kuvia. Kuvatiin ihan kaikkea. Ensimmäisestä käsiimme sattuneesta 5e setelistäki oli kuva! En kunnolla edes muista markka aikaa.. Ala-asteen luokkakavereista oli kuvia, ensimmäiseltä ratsastusleiriltä.. Vanhoja kuvia kavereista.. Oih. Ihana katsella noita kuvia!


Tietenkin on suuri aukko ajasta, josta minulla ei ole kuvia, esim. yläasteen aikaisia kuvia on lähinnä vain mammallani. Niitä olisi kyllä mukava joskus käydä häneltä hakemassa, teettää tuplat ja liimata niistä oma albumi. :) Ehkäpä joskus vielä toteutan.


Aloitin puolilta päivin kuvien laittamisen ja siinä hurahtikin sitten koko päivä. Vasta ilta kymmenen jälkeen olin saanut kaikki kuvat liimattua ja tekstit kirjoitettua. Eipä jäänyt montaa sivua albumistani käyttämättä, kun yli 130 kuvaa sinne liimasin. 130 niitä siis tuli, jotka olin tilannut, mutta olipa noita useita vanhoja kuvia, jotka liimasin albumiin.


I have a blue house with a blue window.
Blue is the colour of all that I wear.
Blue are the streets and all the trees are too.
I have a girlfriend and she is so blue.
Blue are the people here that walk around,
Blue like my corvette, it's standing outside.
Blue are the words I say and what I think.
Blue are the feelings that live inside me.

Eiffel 65 - Blue

Ps. Tämä biisi koska se on yksi ainoista biiseistä, jonka muistan kunnolla lapsuudesta/nuoruudestani. Se on ollut hitti vuonna 1999 eli olen ollut silloin 9-vuotias. :)

There's no place else you'd rather be.

Tässä olisi nyt postaus, joka minun piti tehdä heti helmikuun alussa, mutta se sitten jäi, kun huomasin, että ainakin kahdessa lukemassani blogissa oli samanaiheinen postaus samana päivänä! Joten siitä lannistuneena sitten jätin koko postauksen kirjoittamatta, sekä samalla innostuksen kadottaen jatkoin Greyn Anatomian katsomista! < 3 Viime päivät oon katsellut siis tätä ihanaa sairaalahömppää, käynyt yhden ystäväni luona Helsingissä sekä käynyt keskiviikon tanssiharkoissa meidän koulun Amisdäänsejä varten. Niin ja tilannut 130 valokuvaa vanhoista ja uusista digikuvistani! :) Päätin myös viettää Herkuttoman Helmikuun (sekä energiajuomattoman - niitäkin kittaan aivan liikaa. Limuista en kuitenkaan nyt jaksa luopua (kuten yleensä herkuttomana kuukautena) mutta tämän kuukauden aikana juon ainoastaan light ja zero limuja).

Mutta tästä voisin aloitella jonkinlaista kynsipostausta, jota olin suunnitellutkin. Olen viimeksi joskus ala-asteella lakannut kynteni. Mammalla on aina ollut tosi pitkät kynnet ja sillä on ollut tapana lakata ne aina säännöllisin väliajoin. Todella kovat ja kestävät pitkät punaiset kynnet, jotka oli mielestäni aina tosi upeat, mutta jollaisiin itselläni ei ikinä olisi mahdollisuuksia! Nyt kuitenkin luettuani erästä blogia, jossa oli ihania kynsipostauksia, päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja kokeilla kerrankin kynsieni lakkaamista. Nyt kun olen niitä ahkerasti kasvattanutkin! Siirsin itseni tästä ihanasta tuolista tietokoneeni äärestä Sepplään ja Prismaan, ostamaan muutamia tarvikkeita tätä aikomaani operaatiota varten.
Päädyin lopulta lakkaamaan kynteni valkoisiksi ja liimaamaan niihin muutamia tarroja. :) Sydämiä. En saanut kunnon kuvaa näistä tuotoksistani, enkä kyllä saanut niistä kauhean hyviäkään :D Sittemmin lakkasin kynteni sinisiksi, tämä onnistui hieman paremmin, mutta eipä nämä vieläkään ole mitenkään kauhean hienot. :D


Cause this is your night so smile
Cause you'll go out in style
You'll go out in style

Paramore - Fences